Elikkä ensimmäinen viikonloppu pulukassa täällä uudessa paikassa. Sehän meni reippaasti ja mukavasti. Ilmakin yllätti positiivisesti. La-su yöllä ukkosti ja sateli (pelkäsin että mun kattoikkunasta tulee jotain tavaraa tuolta taivaalta pian läpi. Onneksi jäi vaan peloksi.), sekä tänä iltana alko sadella. Muuten kuitenki aurinko paisteli kivasti. =)
Lauantai ensinnä ostoksilla ja kierrellen kaarrellen lähitienoota. Muutama hyvä löytö tuli tehtyä, niin laukkua kuin paitaakin. Sattu myös ihan kiva juttu, kun olin tosiaan hiukan hukassa reitiltä, niin menin tietty eräältä nuorelta naiselta neuvoa kysymään. Hän oli kans eksyny, ja kävipä ilmi että meillä on sama matka läheiselle ostarille. Oltiin jonkun aikaa enkkua väännetty, kunnes kuin yhestä suusta älyttiin, että sitä ollaan ihan suomalaisia molemmat. :D Aika metkaa. Illalla vielä lenkkeilyt läheisessä puistossa. Se on muuten iso. Isolla iillä oikeen. Hyvä paikka juoksennella, kun käy nuo kadut äkkiä vähän tylsäksi. Illalla sitten ehkä ansaitusti vdin napaani ihanaa suklaata ja unohdin itsekurin jonnekin karkkihyllylle kauppaan...
Hassumpi ei ollut tämäkään Sunnuntai. Aamupäivä puistoilua, ilta treffailua. Pääsin siis taas tekemään jotain, mitä en ole koskaan aiemmin tehnyt. Elikkä metrolla tuonne keskustaan päin huristelin, sekä poiskin sitten tottakai. Kyllä vähän meinasi jännitää, kun aina ollu semmoinen kuva, että metroasemat on pimeitä ja vaarallisia paikkoja. :D Ehkä yöllä onkin, mutta ainakin nyt oli ihan turvallisen olosta. Kun täältä "kotoa" lähdin, niin muistutti porukka vain, että ei saa näyttää missään vaiheessa eksyneeltä, sillä usein kaikki vorot sun muut laitapuolenkulukijat tuleepi muka auttamaan eksynyttä immeistä. Niin siinä samassa sitten jotenkin sen laukun ottavat ja hiphei.. eli nakutin itselleni päähän braasia "elä näytä eksyneeltä, elä näytä eksyneeltä"... vaikka ehkä pari kertaa saatoin näyttääkkin. :D Keskustassa siis tapasin erään toisen "kohtalotoverin", eli au pairin, suomalaisen sellaisen. Ilta meni hujauksessa, kun puhua pulputettiin ja mätettiin vallan hyvää hampurilaista lisukkeineen päivineen (onnistuin myös jonku sortin majoneesilla sotkemaan pöytää ja ehkä lattiaakin?) ja ylläripylläri, palanpainikkeeksi ja jälkkäriksi kotoista kalijaa. Teki kyllä todellakin terää, vaikka ei mikään rankka viikko sinänsä takana ole. Mutta tokipa se kuitenkin uusi maa ja kaikki vie oman energiansa aina.
Että tämmöinen tämä ensimmäinen selätetty viikonloppu. Aika lepposta. Innolla jo oottelen tulevaa viikkoa. Huomenna saakin nukkua pitkään, vaikka olin jo valmiina heräämään aikasin aamulla laittamaan tytöt kouluun yms. Mutta iloisena yllätyksenä tuli helppo aamu. Ens viikolla luvassa ainakin sitä autolla ajelua ja liikenteeseen sekaantumista. :D Huih. Jospa se hyvin mennee.
Suomessakin ilmeisesti hyvää ilmaa ja niin päin pois. Välillä pieni ikävä riipii, mutta täällä on silti mukavaa, ja vieläpä kun pääsee koko ajan enempi asettumaan. Onneksi puhelimetkin on keksitty ikävää lievittämään, sillä johan puhuin yks ilta armaan Huntti hevoseni kanssa puhelimessa! ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti