Ensimmäisestä viikosta selevitty kunnialla!

Näinpä siis on ensimmäinen viikko selätetty täällä uudessa maassa, perheessä ja työssä. La ja su ovat siis vappaita.
Perheen tytärten kanssa kyllä tultu tosi hyvin juttuun, meinaan mulla on täällä jo usiampia heidän piirustuksia seinillä. Kaikenlaisia Linnea <3 Emmi höpötyksiä sun muita tulee kuin tilauksesta, vaikka ei ees tillais. :D Lähialueet alkaa tulla jo tutuiksi. Sen verran kolunnut nuita katuja. Ratikkaa taikka metroa en oo vielä käyttäny. Tuosta ne ihan vierestä kulkee. Vähän kahen vaiheilla, että hyppäänkö huomenissa kyytiin ja kipasen tuonne keskustaan kunnon Brysseliä katteleen... hmm. Harkintaan!

Toinen asia joka todellakin menee myös harkintaan, on se ranskankielenkurssi. Oon aina aatellut että minä en osaa englantia, niin kuulisittepa nämä täällä. :D Eivät oikein osaa, ja toisekseen eivät kaiketi ees halua osata. Flaamia kuulemma puhuu suurinosa tällä alueella. Eli siis ranskaa, mutta jollain flaaminmurteella. Kävin tänään latailemassa puheaikaa tuohon belgian liittymään eräässä kaupassa, niin oli työn ja tuskan takana saada myyjä ymmärtämään, että omistan Base nimisen liittymän, jolle haluan ladata 20 eurolla puheaikaa. Ja jossain vaiheessa myyjä tarjosi mulle omaa puhelintaan, että "soita tällä".. :D huoh, luuli minun tarviivan soittaa samantien joku tärkeä puhelu. No, ei siinä, kohteliasta. Mutta puheaikani sain kuin sainkin sitten loppuunsa.

Tänä iltana kävi vieraita, ja mitäs muutakaan kuin Ranskalaisia. Sukulaisia kuulemma. Siinä istuin pöydässä sitä puheensorinaa kuunnellen, välillä muka naurahtelin mukana. :D Aivan kuin ymmärtäisin. Kun olin puoli pitsaa syönyt ja pari lasia viiniä ottanut, niin taisin ehkä hiukan enemmän taas jutuille naureskella ja aiheuttaa paheennusta tunkemalla muutaman lauseen englantia sinne ranskan joukkoon. :D Mutta tosi mukavaa porukkaa kyllä kaikinpuolin. Kaikki on täällä jotenkin niin ystävällisiä ja avoimia. Heti tervehditään halauksien ja poskisuudelmien kera, joka saattaa tämmöistä suomalaista junttia äkkiseltään jopa säikäyttää. ;D Vaan tottuuhan tähän, ja nyt osaan jo itsekin vastata ystävällisesti ja omasta mielestäni kohtuu luontevasti näihin poskisuudelmiin sun muihin.