Suklaaataaaaa...

Liikaa aikaa, liikaa tekstiä. Eikä ku... ihmeellinen koti-ilta Lauantaina, ei niitä rimpsareissuja aina jaksa. Tai no itse asiassa, minullahan on rimpsareissut ja "kylillä" luuhailut jääny täällä maalimalla aika vähhiin. Jos nyt pientä pyörähystä vaikkapa parin huurteisen siivittämänä ei lasketa mukkaan.

Tänään haettiin uusia vivahteita sivistykseen kaupnugilla (Brysselissä) sijaitsevasta suklaamuseosta. Museo ihan Grand-Placen aukion tuntumassa. Matkakumppanina oli eräs toinen, tänne Suomesta eksynyt tyllerö. Kutsutaan nyt häntä vaikka lempinimellä "Ässä", etunimen ensimmäisen kirjaimen mukkaan. (Heitin tämän siis ihan hatusta, kun ei tullut tylleröltä kysyttyä, että saako mainita hänen nimiään täällä näissä hömpötyksissä). Ihan oli näpäkkä reissu tosiaan, ja parhaana osana tietenkin pääsi maistiasia saamaan. Siitähän minä tykkään. Vanha ja leppoinen "suklaapappa" keitteli suklaasoppaansa isossa padassa ja piti esitelmää meille suklaan valmistuksesta sun muusta asiaan kuuluvasta. Osa meni kaaliin, osa ohi korvien. Kokemus se sinänsä. Hienoja suklaapatsaita sun muita olikin pappa tehnyt, osa tosin muotteja apuna käyttäen. Sinne suklaasopan joukkoon kun ois vielä päänsä voinut upottaa... ehdotan sitä ohjelmanumeroksi, jos vielä joskus puljuun eksyn.

Suklaapappa ja suklaapata, joka pullollaan suklaasoppaa...

Papan taidetekeleitä, hyvältä näyttää

Museoinnin jälkeen kierreltiin sitten ihan siinä lähistöllä Grand-Placella. Siinähän on arvatenkin monia, ja taas monia puoteja, jotka pullollaan mm.juurikin sitä itse suklaata. Otettiin siis ilo irti, ja kierrettiin useimmat puodit läpi. Hinnat oli monilta osin pilvissä, mutta tarttuhan sitä tavaraa matkaankin. Ostin (ja maistoin) myös ensimmäisen kerran semmosta "oikeaa", kallista suklaata. Irtona ostin, jopa 5 pallaa raaskin bröystäillä. Sen verran makso, että siihen hintaan ois saanu varmaan 3 levyä esim; Fazerin Sinistä. Ehtaa tavaraa toki oli, mutta ei niin mellevää, että toista kertaa tulee enää ostettua. Nuo puodit tietenkin omiaan ajatellen ja silmällä pitäen joululahjoja, joita kiikutan sitten ens kuussa Suomeen. Suosikki mestaksi valittiin pulju, jossa oli kolme kipaletta nuoria kloppeja töissä, jotka toivat iloa silmälle, sekä ilmaiset suklaanäytteet nokan etteen. Kirsikkana kakun päällä oli liikenteessä tietty myös joukko itämaiden turisteja (Japanista päivää...), joita sai vuoroin väistellä ja vuoroin potkia tieltään poisa.
Täällä on tosiaan aika erilainen tuo ruokakulttuuri kuin Suomessa. Kaikkea makeaa on aina ja joka paikassa tarjolla. Sanonpa vaan, että imelää. :D Vai voitteko kuvitella vaikka Oulun ja torinrannan niin, että sen ympäriltä löytys se 15 suklaa/karkkikauppaa? Niinpä...

Hyllyt keksejä, sekä karkkeja pullollaan

 Kaikkien näiden puljujen ja mestojen jälkeen käytiin vielä täyttämässä kupumme tupaten täydessä kahvilassa/ravintolassa kaiken makean vastapainoksi kasvispiirakalla. Jälkiruokaakin ois otettu, mutta jostain syystä seuralaiseni mongerrus ranskankielellä lipui tarjoilijalta ohi korvien, niin päätettiin vaihtaa paikkaa. Täällä on tapana jättää tippiä ihan omantunnon mukaan, joku 1-2 euroa on ihan tavallinen summa per asiakas. Tästä aavistuksen huonosta kohtelusta suivaantuneena, pidin lähes kaikki tipit omassa taskussa, ja jätin pöydälle muistaakseni 10 senttiä, sekä viime viikkoiselta reissulta taskuun jääneen puolikkaan Frangin. ;D Ässä oli hiukan anteliaampi.
Ennen kotia lähtöä käytiin vielä hyvinkin Stockmannin tyyppisessä kaupassa. Siellä hoettiin koko ajan "ihana", "aivan ihana", "voi kun sievä", "niin nätti" yms hömppää, sillä ympärillä oleva joulukrääsä ja jouluvalot saivat aikaan jouluisen, kepeän tunnelman. Pääsin myös elementtiini viskaamalla kynttiläpaketin kaaressa kenttään. En tiiä miten taas onnistuin, kaippa se on vaan tämä häseltäjänveri, joka suonissani virtaa. Viimeksi kun olin Ässän kansa liikenteessä, niin onnistuin tyylikkäästi viskaamaan kapakan pöydällä olevat lasit laukulla lattialle, kun tehtiin lähtöä. Tilannehan ei tietenkään huomaamaton ollut, vaan sain raikuvat aplodit muilta asiakkailta, ja baarimikko ryntäsi sirpaleita ja säpäleitä siivoilemaan. Minä puolestani ryntäsin kapakasta vikkelästi muille maille. :)

Se siitä. Nyt on jo liian imelää, joten lopetettava tähän. :)